Mariellalla oli blackout

[Olli Tuominen]

Tänään Helsingin Sanomissa (ainakin paperisessa) oli juttua laivojen blackout-tilanteista Itämerellä. Siinä kerrattiin vielä Mariellan blackout sekä Gabriellan ongelmat, ja mainitsipa toimittaja Gabriellan ja Mariellan olevan sisaraluksia.

[Tuomas Romu]

Luennolla joku mainitsi, että tuon Hesarin artikkelin mukaan Mariellan blackoutin olisi aiheuttanut polttoaineen loppuminen päivätankista. Voiko joku lehteä käsissään hypistelevä lyhyesti kertoa, mitä tuossa jutussa sanottiin?

[Timo Toivonen]

Siinä koko juttu:

Rahtilaivoja ajelehtii tuuliajolla Itämerellä lähes päivittäin
Matkustaja-alusten koneet sammuvat merellä harvoin

Itämerellä kelluu laiva tuuliajolla lähes joka päivä.

Näin arvioi meripelastusjohtaja Samu Hiljanen Turun meripelastuskeskuksesta tiistaina Helsingin Sanomissa kertoessaan Viking Mariellan koneiden sammumisesta eli "blackoutista".

Tukholmasta Helsinkiin matkanneen Mariellan päämoottorit sammuivat lauantain ja sunnuntain välisenä yönä keskellä Itämerta. Laiva ajelehti aaltojen mukana ohjauskyvyttömänä, sillä laivaa ei voi ohjata, jos potkurit eivät pyöri. Tuuliajo kesti noin tunnin. Sinä aikana miehistö sai poistettua polttoainejärjestelmästä ilman, joka oli joutunut sinne automatiikan petettyä.

Mariellan sisaraluksen Gabriellan päällikkkö Mats Stormblad esitteli Helsingin Sanomille laivan koneiston toimintaa. Hänen mukaansa on hyvin harvinaista, että matkustaja-aluksen koneet hiljenevät täysin. Kahta potkuria pyörittää neljä itsenäistä moottoria, ja sähköjärjestelmillä on varajärjestelmät.

"Omalle kohdalleni on sattunut yksi blackout vuosia sitten", kokenut merenkulkija kertoo. Tuolloin Stormblad oli eri yhtiön palveluksessa. Moottorit saadaan käyntiin yleensä noin 15 minuutissa.

Suomen lähivesillä tuuliajolle joutuvat laivat ovat lähes poikkeuksetta rahtilaivoja. Itämerta seilaavat laivat ovat kooltaan valtavia. Stormbladin mukaan onnettomuusriski on silti hyvin pieni, vaikka koneet sammuisivat. "Avomerellä siitä ei ole ongelmaa. Vaarallista se voi olla saaristossa, mutta silloin voimme laskea ankkurit", Stormblad sanoo.

Ankkurien laskeminen kestää 10–15 minuuttia. Ankkurissa ollessaan laiva voi Stormbladin mukaan liikkua 200–250 metrin alueella. Iso risteilyalus on vajaan 200 metrin pituinen. Jos moottorit sammuvat sataman lähellä, hinaajat voidaan hälyttää ohjaamaan laiva oikeaan suuntaan.

Stormbladin mukaan onnettomuusriskiä ei voi saada olemattomaksi, vaikkakin hyvin pieneksi. Stormblad ei pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa ajelehtiva laiva jouduttaisiin blackoutin takia evakuoimaan, jos ympärillä on avovettä edes jonkin verran. Laiva pysyy pystyssä ohjaamattomana kovassakin aallokossa.

"Avomerellä on tilaa ja mahdollisuudet väistää. Joskus on karilleajoja tapahtunut", toteaa myös merenkulun tarkastaja Esa Saari Merenkulkulaitokselta.

Itämerellä liikkuu rahtialuksia paljon enemmän kuin matkustajalaivoja, joten myös konerikkoja ja elektroniikkaongelmia tapahtuu niille enemmän. Monien rahtialusten tekniikka on lisäksi vanhempaa kuin risteilyalusten. "Kaikki tapaukset eivät edes tule meidän tietoomme", Saari sanoo.

HS 24.9.09

[Tuomas Romu]

Kiitos. Joku on ollut pahasti väärässä tänään...

[Teemu Malinen]

Luennolla joku mainitsi, että tuon Hesarin artikkelin mukaan Mariellan blackoutin olisi aiheuttanut polttoaineen loppuminen päivätankista. Voiko joku lehteä käsissään hypistelevä lyhyesti kertoa, mitä tuossa jutussa sanottiin?

Joku oli luennolla oikeassa ainakin lehtitietojen suhteen. Jutussa syyksi kerrottiin nimenomaan tankin täyttöautomatiikan pettäminen. Jostain syystä alarajahäly ei ollut päällä/toiminut.

Toi Toivosen postaama lainaus ei ole täydellinen.

[Timo Toivonen]

Siitä oli kaksi juttua verkkolehdessä, tässä se toinen:

Mariellan moottorit sammuivat merellä

Viking Mariellanmoottorit sammuivat merellä lauantain ja sunnuntaina välisenä yönä, kun aluksen polttoainepumppu ei käynnistynyt uudessa tietojärjestelmässä olleen väärän kytkennän takia ja polttoaineen päivätankki tyhjeni.

Polttoaineen ehtymisen hälytys ei ollut päällä. Päivätankin tyhjennyttyä sähköä tuottavat apukoneet sammuivat ja myös moottorit pysähtyivät. Säiliöön joutui ilmaa, joka piti poistaa ennen kuin moottorit käynnistettiin käsin.

Sisaralus Gabriella joutui odottelemaan edellisenä keskiviikkona Tukholman satamassa, kun sen tietojärjestelmät eivät pystyneet kommunikoimaan keskenään viallisten piirilevyjen vuoksi. Laiva lähti liikkeelle vasta, kun piirilevyt oli vaihdettu.

Vuosikymmenen tunnetuin matkustajalaivan karilleajo oli Viking Isabellan haveri vuonna 2002. Se karahti kiville Ahvenanmaan lähellä. Aluksen pohja sekä potkurit vaurioituivat, ja evakuointiakin harkittiin. Meriselityksen mukaan haveri johtui kovasta tuulesta. Ohjaimissa oli luotsitutkintoa tekevä perämies.

TEKSTI: VESA MÄKINEN / HS 24.9.09

[Tuomas Romu]

Kiitos korjauksesta. Perun pahat puheeni.